Edellisellä kerralla Johtaja-Akatemiassa pohdittiin vakuuttavan puheen ominaisuuksia ja sitä, miten onnistua esiintyjänä. Tällä kertaa vuorossa oli suoraa jatkoa tähän, nimittäin puheen pito. Uniforstin viidelle hallituslaiselle oli annettu viime kerralta tehtäväksi valmistella 3-5 minuutin mittainen puhe ”tarinasta, josta on oppinut jotain”. Puheenvuorot jaettiin arvalla, ja jokaisen puheen jälkeen paikallaolijat saivat antaa palautetta, niin suullisesti kuin nimettömänä post-it-lapuille kirjoitettuna. Samalla edelliseltä kerralta tuttu Elina Laurén ja Miika Karppinen johtivat keskustelua ja esiin nousseista kommenteista ja palautteesta saatiin rakentavaa keskustelua kiitettävästi aikaan.
Lähes poikkeuksetta jokaisen puheen jälkeen palautteesta nousi esille viisi asiaa ylitse muiden:
- Tauot
- Kädet
- Täytesanat
- Katsekontakti
- Kuulijan johdattelu
Aamupäivän puheiden, palautteen ja keskusteluiden perusteella nämä asiat olivat eniten huomiota herättäviä kussakin puheessa. Taukojen pitäminen korostaa puhujan viestiä ja antaa aikaa yleisölle ajatella. Kädet saattavat viuhtoa levottomasti, miten sattuu, mutta käsien asentoon kannattaa kiinnittää huomiota, etteivät ne itsessään vie huomiota puheesta. Mikään ei myöskään vie puheelta niin paljon huomiota, kuin toistuvat ”tuota noin”, ”että tuota” ”niin, niin” ynnä muut täytesanat, etenkin jos niitä alkaa kuulija puheen aikana laskemaan. Katsekontaktin uupuessa katsojan on vaikeaa saada yhteyttä puhujaan, eikä näin puhuja esiinny kuulijalle vakuuttavana. Olisi myös tärkeää, että puhuja onnistuu johdattelemaan kuulijaa edellisestä aiheesta seuraavaan, osoittaa syy-seuraus-suhteet ja luo puheelleen kohokohdan niin, että kuulijalle se jää ainiaaksi mieleen.
Kaiken kaikkiaan tällainen keskustelunomainen palautteenanto on mielestäni hyvä ja kannustava tapa antaa ja ottaa vastaan palautetta. Ainakin itselleni jäi todella hyvä fiilis tästä, eikä puheen pitäminenkään tuntunut jännittävältä osittain tutun yleisön edessä. Puheet kuvattiin myös videolle, ja odotankin innolla pääseväni näkemään, miltä puheeni näytti ja kuulosti. Uskon, että kaikista paras tapa oppia hyväksi puhujaksi, on katsoa ja kuunnella omia puheitaan, jotta voi oppia virheistään.
Teksti: Anni Kettunen
Kuva: Samuli Koivistoinen
0 kommenttia